Virkattu matto vol. 2

Tämän tein jo vuosi sitten joululahjaksi sukulaisille. Oli tosi vaikea keksiä mitä heille tekisin, mutta onneksi äiti osasi vähän antaa vinkkiä. Heillä oli siis asunnossa vessanmaton mentävä aukko.

Yllätys, yllätys, suuntasin jälleen Lankamaailmaan etsimään trikookudetta. Sen verran tiesin, ettei väriksi saa valita mitään turhan kirkasta. Siispä päädyin ostamaan liilaa kudetta. Siinä on vähän väriä, mutta ei ole sellainen, että hyppää heti silmille.

Tätä Lankavan Marketta-pitsimaton ohjetta olen jo käyttänyt tekemässäni rahinpäällisessä ja nyt käytin sitä tässä matossa. Jälleen vähän sovellettuna.

Tässä ohje kuinka tein tämän maton (9,0 mm:n koukulla):
- virkkaa aloituslenkkiin 12 ks
- virkkaa 5 kjs, 1 p ks:aan, 2 kjs, 1 p ks:aan, 2 kjs, 1 p ks:aan jne. = 12 p
- 3 kjs, 2 p kjs-kaareen, 1 p p:seen, 2 p kjs-kaareen, 1 p p:seen jne. = 36 p
- 3 kjs, 1 p, 2 p samaan p:seen, 2 p, 2 p samaan p:seen, 2 p jne. = 48 p
- 6 kjs, hyppää 3 p:n yli, siirry ks:lla 4. p:seen, 5 kjs, siirry ks:lla 4. p:seen jne. = 12 kjs-kaarta
- siirry ps:lla 1. kjs-kaaren 1. s:aan
- siirry ps:lla kjs-kaareen, virkkaa 3 kjs, 4 p, 2 kjs, 5 p, 2 kjs, 5 p, jne.
- 3 kjs, 1 p, 2 p samaan p:seen, 2 p, 3 kjs, 2 p, 2 p samaan p:seen, 2 p, 3 kjs, jne.
- 3 kjs, 6 p, 3 kjs, 6 p, 3 kjs, jne.
- 3 kjs, 1 p, 2 p samaan p:seen, 3 p, 3 kjs, 2 p, 2 p samaan p:seen, 3 p, jne.
- 3 kjs, 7 p, 3 kjs, 7 p, 3 kjs, jne.
- 3 kjs, 1 p, 2 p samaan p:seen, 1 p, 2 p samaan p:seen, 2 p, 3 kjs, jne.
- 3 kjs, 8 p, 3 kjs, 9 p, 3 kjs, 9 p, jne.
- 3 kjs, 3 p, 2 p yhteen, 3 p, 2 kjs, 1 p kjs-kaareen, 2 kjs, 4 p, 2 p yhteen, 3 p, 2 kjs, 1 p kjs-kaareen, 2 kjs, jne.
- 3 kjs, 2 p, 2 p yhteen, 3 p, 2 kjs, 3 p samaan p:seen, 2 kjs, 3 p, 2 p yhteen, 3 p, 2 kjs, jne.
- 3 kjs, 2 p yhteen, 1 p, 2 p yhteen, 1 p, 2 kjs, 2 p samaan p:seen, 1 p, 2 p samaan p:seen, 2 kjs, jne.
- 3 kjs, 2 kertaa 2 p yhteen, 2 kjs, 2 p samaan p:seen, 1 p, 2 p samaan p:seen, 1 p, 2 p samaan p:seen, 2 kjs, 1 p, 2 kertaa 2 p yhteen, jne.
- 2 kjs, 2 p yhteen, 3 kjs, 2 p samaan, p:seen, 3 p, 2 p samaan p:seen, 2 p, 2 p samaan p:seen, 3 kjs, 3 p yhteen, 3 kjs, jne.
- 1 p jokaiseen p:seen, 3 p kjs-kaariin

Matosta tuli halkaisijaltaan 69 senttiä. Kudetta kului yhteensä noin 1,2 kiloa.

Askartelin vielä mattoon etiketin ja sitten ei muuta kun pakettiin ja odottamaan joulua.

Virkattu pyjamamonsteri

Tästä olen ollut jotenkin pitkään innoisani. Tämä valmistui kummipojalle joululahjaksi (itse asiassa jo siis edellisjouluksi). Idean sain yllättäen Pinterestistä. Sitä kautta löytynyt ohje tosin oli maksullinen, joten ajattelin tehdä omanlaiseni ihan omasta päästä. En ollut aiemmin tällaista nähnyt missään, mutta ajattelin, että tämähän olisi aivan loistava lahja.

Ensin virkkasin 4,0 mm:n koukulla Kaupunkilangasta (Tehdas) liilan suorakaiteen muotoisen pohjan. Pohjasta tuli noin 27 cm leveä (48 s) ja 65 cm pitkä. Sitten virkkasin molempiin päihin 8 silmukan levyiset hammasrivit punaisella Bravo-langalla. Hammasrivin juju on siinä, että virkataan aina vain taaimmaiseen silmukkaan.

Sitten yhdistin monsterin sen pitkistä reunoista niin, että alaleuka on pienempi. Seuraavaksi virkkasin silmät. Toisessa on 2 krs mustaa + 3 krs valkoista ja toisessa taas 3 krs mustaa + 2 krs valkoista.

Hiukset tein viimeiseksi. Hiukset ovat siis yksinkertaisesti 4 kappaletta erimittaisia 2 krs:n pätkiä.

Kirjoitin mukaan myös pienen lapun, jossa selitin mikä tämä tällainen monsteri oikein on. Hän on siis vähän oudosta ulkomuodosta huolimatta aivan kiltti. Hänen tarkoituksenaan on päivisin säilöä poitsun pyjamaa ja sitten, kun virta loppuu kesken niin se toimii myös tyynynä ja vahtii poitsun unta (etteivät ne pahat möröt pääse lähelle). Niin ja sisälle ostin Ryhmä Hau -pyjaman, koska se on nyt kova juttu.

Tämän vastaanottoa jännitin, mutta kuulemma turhaan. Monsteri on päässyt jo ahkeraan käyttöön.

Virkatut pussukat vetoketjusta vol. 2

Tässä esittelyssä parit pussukat, jotka tein joululahjoiksi.

Tämän ensimmäisen tein kaverilleni ja se päätyi samaan pakettiin edellisen tekstin kolmiohuivin kanssa. Pussukka on siis virkattu suoraan vetoketjusta. Ensimmäinen osa kuvallisen ohjeen kanssa löytyy täältä. Tämän pussukan lanka on ns. mysteerilankaa eli se on jonkun itsevärjäämää. Se oli kuitenkin juuri sopivan räväkkä kaverilleni. Ensimmäisen kerroksen virkkasin 1,25 mm:n koukulla ja sitten jatkoin 2,5 mm:n koukulla. Lankaa kului yhteensä 40 g. Tupsun tekoa varten löytyy ohje vaikkapa täältä.

Tämän toisen pussukan tein serkulleni. Serkunkin lahjoissa saa aina käyttää värejä. Tässäkin virkkasin ensimmäisen kerroksen 1,25 mm:n koukulla ja jatkoin sitten 2,5 mm:n koukulla. Lankaa kului 31 grammaa. Serkun pakettiin tein jotain muutakin, mutta siitä jälleen vähän myöhemmin.

Neulottu kolmiohuivi vol. 2

Kaverini näki tekemäni huivin ja halusi itselleen samanlaisen. Tästä on jo sen verran aikaa, että silloin heijastinlangat oli uusi suuri hitti ja hän ostikin pari kerää vihreää lankaa valmiiksi. Tämän jälkeen laitoin langat visusti talteen ja taidokkaasti unohdin koko projektin.

Tuossa viime kesänä löysin langat ja ajattelin, että nyt yritän saada huivin tehtyä vaikkapa joululahjaksi. Kunnes tajusin, ettei 200 g tuota lankaa riitä mihinkään; se on sen verran paksua, että yhdessä kerässä on lopulta todella vähän lankaa. Niinpä lähdin etsimään lankaa, joka sopisi siihen kaveriksi. Löysinkin lopulta ihan sopivaa ja niinpä tästä huivista tulikin sitten tällainen raidallinen.

Ohje löytyy siis täältä. Neuloin huivin 6,0 mm:n puikoilla. Tein noista tummanvihreistä raidoista aavistuksen paksumpia, koska halusin säästää heijastinlankaa, jotta saisin huivista mahdollisimman ison. Vinkkinä sellainen, että neuloessa näin paksua lankaa, 60 sentin pyöröt on vähän liian lyhyet. Kyllä ne juuri ja juuri riitti, mutta lopulta huivi oli vain yhtä myttyä. En kuitenkaan jaksanut lähteä ostamaan pidempiä, kun noita pyöröpuikkoja alkaa jo nyt olemaan aikamoinen kasa.

Heijastinlankaa kului 160 g ja toista lankaa kului 150 g.

Ja tämä tosiaan päätyi sinne joululahjapakettiin. Paketista löytyi jotain muutakin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Kauluri ja pipo kummipojalle

Jälleen on vuorossa vähän vanhempaa tuotantoa. Tästä paketista (tai ainakin osasta) piti tulla jo kummipojan synttärilahja (huom, viime vuonna), mutta kesän neulomuslaiskuudesta johtuen en saanut niitä ajoissa valmiiksi. Niinpä nämä valmistuivat vasta viime vuoden jouluksi. Nyt onneksi sain nämä blogin puolelle ennen seuraavaa joulua.

Kaulurin tein täältä löytyvällä ohjeella. Lankana käytin Novita Aariaa ja lankaa kului 62 g. Alun perin minun oli tarkoitus kirjailla tuohon etuläppään ympyrän sisälle numero 1 (koska olisi ollut kyseessä 1-vuotissynttärit). Sitten ajattelin, että kirjailen siihen K-kirjaimen, koska poitsun sukunimi alkaa K:lla. Noh, kiireen takia sekin jäi sitten tekemättä. Ehkäpä joskus toiste sitten.

Sitten tein pipon jo aiemminkin käyttämälläni Novitan kypärämyssy -ohjeella. Tässä versiossa vaan tein otsan kohdan suorana ja ainaoikein-neuleen sijaan käytin helmineuletta. Nuo tupsut olivat tippuneet yhdestä omasta villapaidastani jo kauan sitten, mutta olin kuitenkin päättänyt ne säästää. Ja onneksi säästin, koska ne sopivat juuri täydellisesti tähän pipoon.

Leudomman sään pipo

Tämä valmistui jo varmaan kaksi vuotta sitten, mutta nyt sain vihdoin sen tännekin asti. Ajattelin siis tehdä tällaisen vähän kevyemmän pipon kevät- ja syyssäihin. Aina pitää olla joku mösä päässä ja talvipipot on aivan liian paksuja.

Lankana käytin Alize Superwashia, koska vaikka se on lähes kokonaan villaa niin se ei kutita. Ainakaan liian paljon. Kerässä oli lankaa jäljellä 56 grammaa ja tähän meni kaikki. Käytin 3,0 mm:n puikkoja.

Loin puikoille 162 s. Tein alkuun noin kolmen sentin (11 krs) resorin 1o, 1n -joustinneuleella. Sitten aloin tekemään kuviota ruutupiirroksen mukaan.

Kun pipoa oli tehtynä noin 21 cm, aloitin loppukavennukset:
1. kavennuskrs: *nosta 2 s neulomatta niin kuin neuloisit ne oikein yhteen, neulo 1 s oikein ja vedä nostetut s:t neulotun yli, neulo 3 oikein* = 108 s
2. kavennuskrs: neulo *1 o, nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli, 1 o* = 81 s
3. kavennuskrs: neulo *1 o, neulo 2 s oikein yhteen* = 54 s
4. kavennuskrs: neulo koko kerroksen ajan 2 s oikein yhteen = 27 s
Sitten langan katkaisu, langan vienti loppujen silmukoiden läpi ja päättely.

Pitsikuvio ei oikein pääse tässä oikeuksiinsa, mutta sen ansiosta pipo todella tuntuu vähän kevyemmältä kuin ns. umpinainen pipo. Vähän siitä tuli löysä, mutta en jaksanut alkaa enää purkamaankaan. Kyllä se päässä pysyy kuitenkin aivan hyvin. Ja on se ollut kyllä tosi kovassa käytössä. Voisi vaikka tehdä toisenkin jossain vaiheessa.

Neulottu kauluri

Tein isälle pari vuotta sitten neulotun kaulurin ja seuraavaksi oli aika tehdä äidille myös. Tosin sillä erolla, että tähän en alkanut askartelemaan vuorikangasta. Kuten kuvista huomaa, tämä valmistui jo viime talvena.

Neuloin tämän merinovillalangasta käyttäen 4,0 mm:n pyöröpuikkoja. Lankaa kului kaikkiaan 140 g. Tätä kauluria en tehnyt erillisistä osista vaan aloitin neulomaan kauluksesta alaspäin, jonka jälkeen tein ensin etukappaleen ja sitten takakappaleen. Loin 96 s pyöröpuikoille ja tein 2o, 2n -joustinneuletta 24 cm. Tämän jälkeen tein yhden kerroksen sileää ennen kuin jaoin nuo 96 silmukkaa kahdelle eri puikolle ja aloitin etukappaleen (takakappaleen silmukat jäävät odottamaan).

Lisäsin etukappaletta varten tasaisesti 32 s, jolloin puikolla oli yhteensä siis 80 s. Tein kappaleen niin, että molempiin reunoihin neuloin kolmen silmukan verran ainaoikeaa. Myöskin kappaleen lopussa neuloin kolme kerrosta ainaoikeaa kaikilla silmukoilla. Näin reunat eivät alkaneet rullautumaan aivan kauheasti. Etukappaleesta tuli 39 cm leveä ja 22 cm korkea.

Takakappaletta varten lisäsin tasaisesti 36 s, jolloin puikolla oli  yhteensä siis 84 s. Neuloin tämän samalla tavalla kuin etukappaleenkin. Valmiista kappaleesta tuli 40 cm leveä ja 16,5 cm korkea.

Kyllähän tämä noin sellaisenaan näyttää vähän vasemmalla kädellä tehdyltä, mutta onneksi se päällä näyttää paremmalta ja ajaa kuitenkin aivan asiansa. Käsittääkseni tämä oli jo käytössä viime talvena ja pikapuoliinhan tässä alkaa kelit olemaan taas sellaiset, että tämän saa kaivaa esille.